Selkeiden rajojen asettaminen

Lapsen täytyy tietää, mitä hän saa tehdä ja mitä ei. Ennakoitavissa olevat rajat antavat lapselle turvallisuudentunteen sekä hyväksyttävän käytöksen mallin.

Valmistele lapselle ympäristö, jossa on selkeät rajat

  • Rajojen asettaminen lapselle voi olla hyvin vaikeaa. Vanhempiin vaikuttaa se, mitä he itse saivat tehdä lapsena ja millaisia rajoja heille asetettiin. Vaikutusta on myös sillä, mitä muut vanhemmat antavat lastensa tehdä, joten vanhempien on koko ajan haettava tämän suhteen oikeaa tasapainoa. On tärkeää löytää kultainen keskitie liiallisen sallivuuden ja liiallisen tiukkuuden välillä.
  • Kaikkeen ei pidä suostua. Joskus saattaa tuntua helpommalta antaa lapselle periksi, jotta hän lopettaa itkemisen ja vaikuttaa taas tyytyväiseltä. Lapsista, jotka saavat aina tahtonsa läpi, kasvaa kuitenkin ihmisiä, jotka eivät kykene noudattamaan rajoja. Täyden vapauden saanut lapsi saattaa kasvaa aikuiseksi, joka ei kunnioita opettajien, työnantajien ja muiden aikuisten auktoriteettia tai jopa yhteiskunnan sääntöjäkään.
  • Kaikkea ei pidä kieltää. Jos lapsilta toisaalta aina kielletään kaikki, heistä kasvaa ihmisiä, jotka eivät osaa ajatella ja tehdä päätöksiä itsenäisesti.

Tutustuta lapsi rajoihin

Rajat toimivat parhaiten, kun lapsesta tuntuu, että häntä ymmärretään ja kunnioitetaan. Vanhemmat yrittävät joskus pitää kuria puhumalla, ohjaamalla ja kertomalla lapselle, mitä tehdä. Joskus teot kuitenkin merkitsevät enemmän kuin puheet. Kun lapsi touhuaa jotakin, hänelle voi viestiä halaamalla, silmää iskemällä, hymyllä ja hiljaa tarkkailemalla, että hän toimii oikein. Joskus lapsi ei tarvitse sen kummempaa tukea kuin kädenojennuksen tai avuntarjouksen. Samalla tavoin kulmien kurtistaminen tai kohottaminen viestii paremmin aikuisen tyytymättömyyttä kuin vihaiset sanat tai huutaminen. Seuraavista keinoista saattaa olla hyötyä rajojen kanssa.

Käyttäkää kodin esineitä ja tarvikkeita varsinaisiin tarkoituksiinsa.

  • Näytä lapselle, kuinka leluja käytetään. Jos lapsi heittelee palikoita, neuvo häntä käsittelemään leluja varovaisesti. Ota sitten yksi palikka ja kokeile sitä palikkalaatikon aukkoihin, kunnes se putoaa oikeasta aukosta laatikkoon. Pienet lapset heittelevät joskus esineitä, mutta tämä ei tarkoita, että he yrittävät tarkoituksella rikkoa niitä. Yleensä onkin helppo suunnata heidän mielenkiintonsa johonkin rakentavampaan. Jos lapsi jatkaa lelun heittelyä, hän saattaa yrittää kertoa, että hän haluaa heitellä jotakin. Tästä on hyvä jatkaa ehdottamalla, että lähdette vaikkapa ulos heittelemään palloa.
  • Käyttäkää esineitä oikeisiin käyttötarkoituksiinsa. Lapselle kannattaa näyttää hyvää esimerkkiä esineiden oikeasta käytöstä kertomalla hänelle, että tuolit ovat istumista varten, sängyt ovat nukkumista varten ja pöydät ovat syömistä varten, jne. Jos lapsi hyppii sängyllä, hänelle on hyvä todeta, että: “Sängyt ovat nukkumista varten. Ulkona voit sitten hyppiä.” Pitäkää huolta siitä, että säännöt pätevät kaikkiin, ei ainoastaan lapseen. Aikuistenkaan ei kuulu seisoa tuolilla!

Näytä järjestyksen pitämisessä mallia, järjestele tavarat paikoilleen ja pidä yllä järjestystä

  • Näytä lapselle, kuinka lelut laitetaan takaisin paikoilleen. Pitäkää hyllyillä esillä vain muutama lelu kerrallaan. Säilyttäkää loput kaapissa ja kierrättäkää niitä kaapin ja hyllyn välillä. Näin leikkipaikka pysyy siistinä ja kiinnostavana. Kun lapselle näyttää tavaroiden paikoilleen asettamisessa mallia, hän alkaa jossakin vaiheessa tehdä itse samoin. Kaksivuotias pitää järjestyksestä ja haluaa, että hänen maailmassaan vallitsee järjestys. Hän havainnoi tarkkaan, mihin esineet menevät, ja osaa viimeistään kolmivuotiaana jo useimmiten laittaa tavarat paikoilleen. Häntä voi auttaa kysymällä iloisesti: “Minneköhän palikat kuuluvat sen jälkeen, kun emme enää leiki niillä?” Kun koti on järjestyksessä, taaperon on helpompi jäsentää omia ajatuksiaan.
  • Aikuisen pitää toimia niin kuin haluaa lapsen toimivan. Teot merkitsevät paljon enemmän kuin sanat. Jos haluat, että lapsi syö ainoastaan istualtaan pöydän ääressä, saman pitää päteä sinuunkin eli et voi syödä jotakin ja samalla kävellä ympäriinsä, puhua puhelimessa tai ajaa autoa. Lapsi ei kykene hyväksymään sitä, että sinuun pätevät eri säännöt. Jos lapsi nousee seisomaan ruokapöydässä tai leikkii ruoallaan, totea, että “olet näköjään lopettanut syömisen”, ja vie lautanen pois. Lapsi oppii hallitsemaan mielijohteitaan paremmin oppiessaan istumaan ruokapöydässä.
  • Rajaa jotkin alueet lapselta kielletyiksi. Kun tietyt alueet ovat lapselta ehdottomasti kiellettyjä, ristiriitoja tulee vähemmän. Kun esimerkiksi maustekaapin oveen laittaa lapsilukon, lapsi ei pääse levittämään mausteita pitkin lattiaa.

Käytä lasta ohjatessasi myönteisiä ilmauksia.

  • Muotoile pyyntösi käyttäen myönteisiä ilmauksia, ei kielteisiä. Ruokaa laittaessasi sano mieluummin “jauhot kuuluvat kulhoon” kuin “älä visko jauhoja lattialle”.
  • Kun pyydät kaksivuotiaalta jotakin, kerro, mitä haluat hänen tekevän. Sen sijaan, että käskisit “nyt pois pöydältä”, nosta pöydälle kiivennyt taapero lattialle ja neuvo lasta: “Muista pitää jalat lattialla.”
  • Jos lapsi haluaa juoksennella ja kiipeillä sisällä, pidä huolta, että hän pääsee liikkumaan tarpeeksi ulkona. Jos hän juoksee sisällä, sano lempeästi, että “näin sisällä kävellään” ja kävele hänen rinnallaan malliksi.
  • Jos lapsi haluaa kaupasta karkkia, voit todeta, että: ”Tänään ostetaan omenoita”. Näin huomio kiinnittyy siihen, mitä tehdään, eikä siihen, mitä ei tehdä. Taapero, joka tavoittelee ostoksia kärrystä, haluaa usein tietää, mitä ne ovat nimeltään. Häntä voi auttaa sanomalla: ”Haluaisitko ottaa omenan käteen? Tämä on punainen omena. Haistatko, mille omena tuoksuu? Ostetaanpa neljä omenaa. Auttaisitko minua laittamaan omenat kärryyn?” Taaperon näkemien ja tekemien asioiden kuvailu opettaa hänelle sanoja ja sanontatapoja, pitää yllä hänen kiinnostustaan sillä hetkellä tapahtuvaan ja auttaa häntä unohtamaan hetki sitten haluamansa.

Älä kuormita lasta liiallisilla ärsykkeillä

  • Aina välillä on tilanteita, joissa lapsen on vaikea hillitä itsensä, varsinkin jos hän on nälkäinen, väsynyt tai saanut liikaa ärsykkeitä. Ravintolat ja kaupat saattavat olla aivan liian täynnä ärsykkeitä pienelle lapselle. Aikuinen kykenee suodattamaan pois kirkkaat valot ja kovat äänet, mutta pienellä lapsella tämä kyky on vasta kehittymässä.
  • Älä anna lapselle kofeiinia tai liikaa sokeria äläkä altista häntä televisioille, tietokoneille tai matkapuhelimille.

Järjestä aikaa

  • Rajat muuttuvat, kun lapsi kasvaa ja kehittyy ja kykenee ottamaan enemmän vastuuta itsestään. Vanhempien täytyy kasvaa hänen mukanaan ja mukauttaa rajoja, koska yksivuotiaan rajat eivät kenties sovi enää kolmivuotiaalle. On tärkeää mukautua lapsen kehitykseen, jotta hänestä tuntuu, että häneen luotetaan ja hän saa itseluottamusta asettaa itse omat rajansa kasvaessaan vanhemmaksi.