Keskusteleminen

Valmistele ympäristö kuuntelemaan ja vastaamaan

  • Kaikki lapselle tutut ihmiset muodostavat osan hänen kielellistä ympäristöään aivan yhtä lailla kuin omat perheenjäsenet. On hyvä, että kaikki lapsen elämässä mukana olevat ovat tietoisia siitä, kuinka tärkeää on aina käyttää täsmällistä ja ilmeikästä kieltä.
  • On hyvä kertoa kaikille lapsen kanssa tekemisissä oleville, miten tärkeää on reagoida tämän ikäisen lapsen yrityksiin tuottaa sanoja ja viestiä kielellisesti. Kun lapsi yrittää kovasti ja huomaa tulleensa ymmärretyksi, hän jaksaa jatkaa yrittämistä. Jos kukaan ei kuitenkaan huomaa hänen ponnistelujaan, hän saattaa lannistua ja luovuttaa.

Hyödynnä lapsen kielellistä ”räjähdyskautta”

  • Kerro lapselle kaikkiin kotinne huoneisiin liittyvien asioiden nimiä: keittiösanastoa, kylpyhuonesanastoa, jne. Käytä täsmällistä sanastoa, älä pelkästään yleissanastoa vaan myös erikoissanastoa, kuten ’valkosipulipuristin’ tai ’suihkuverho’.
  • Jos lapsi sanoo ’pasgetti’, vastaa hänelle käyttäen sanan oikeaa asua, mutta älä niin, että alkaa tuntua kuin korjaisit häntä koko ajan: ”Juuri niin, meillä on tänään ruoaksi spagettia.” Älä toista lapsen mahdollista virheellistä lausumistapaa tai vitsaile siitä perheen kesken. Toistamalla lauseen käyttäen oikeaa sanaa ja jatkamalla keskustelua autat häntä pikkuhiljaa omaksumaan oikean sanan ja sen käytön.
  • Kun lapsen sanavarastossa on noin 50 sanaa, hän alkaa muodostaan parin kolmen sanan lauseita, jotka yleensä menevät sanajärjestykseltään oikein, esimerkiksi “lisää mehua”. Vastaa hänelle kokonaisella lauseella: “Kyllä sinä voit ottaa lisää mehua.”
  • Älä korjaa, jos hän yleistää säännöllistä taivutusta vaikkapa sanomalla “minä ottasin lasin ja kaatasin mehua”. Kun lapsi yleistää säännöllistä taivutusta epäsäännöllisiin sanoihin, hän osoittaa ymmärtävänsä, kuinka kieli toimii, muttei vielä ole sisäistänyt sen epäsäännönmukaisuuksia ja poikkeuksia. Keskustelun ylläpitäminen on tärkeämpää kuin virheen korjaaminen sanomalla: "Se ei ole ’ottasin’. Se on ’otin’.”
  • Toinen esimerkki liiallisesta yleistämisestä on lapsen tapa luokitella asioita: Kaikki miehet ovat saattavat olla ’isiä’ ja kaikki nelijalkaiset eläimet ’koiria’. Lapsi ryhmittelee asioita mielessään kirjaimellisesti nimikkeittäin. Tässä iässä on hyödyllistä järjestää hänelle konkreettista tekemistä, jossa ryhmitellään esineitä: hän voi lajitella lusikat ja haarukat, isot ja pienet kirjat sekä paidat ja housut.

Järjestä aikaa kuuntelemiselle ja vastaamiselle

  • Kuuntele yhä lasta tarkkaavaisesti ja anna hänelle kielenymmärryksen tueksi koko ajan lisää sanoja. Lapsi innostuu puhumaan ja kommunikoimaan, kun järjestät aikaa hänelle juttelemiselle ja hänen kuuntelemiselleen.